Aina
silloin tällöin koti kaipaa kohennusta. Sitä voi tehdä ihan pienin muutoksin,
vaikkapa vaihtamalla verhot. Monilla naisilla oli ainakin ennen vanhaan tapana
vaihtaa verhot, matot, sängynpeitteet, koristetyynyt, kun vuodenaika vaihtui.
Oli eri verhot kevääksi ja talveksi, sänkykin sai uuden peitteen jouluksi ja
taas joulun jälkeen sitä vaihdettiin.
Nykyään
tämä ei ehkä ole ihan näin vuodenajan mukaan menevä kodin uudistaminen. Nyt
voivat vaikuttaa taas eri asiat, vaikkapa kirppislöydöt. Kun kirppikseltä
löytyy jotain kivaa, se viedään kotiin. Kun löytö on saanut arvoisensa paikan,
huomaat, että tarvitaan vielä vähän sitä sun tätä, että koti näyttää kivalta.
No,
tapoja on monia ja minä kuulun niihin, jotka tekevät jotain vain harvoin. Enhän
minä sitä näe, miltä koti näyttää. Ihan sama, vaikka jouluverhot roikkuisivat
juhannuksenakin ikkunoissa. Pitää sitä kuitenkin yrittää pysyä ajan tasalla,
mitä naapuritkin muuten ajattelisivat…
Nyt eli
tässä kesän alla oli todellinen tarve tehdä vähän pientä pintaremonttia, kun
esikoiselle haluttiin uusi huone alakertaan. Ihan vaan vähän piti laittaa
maalia seiniin, mutta kuinkas sitten kävikään…
Ensin
tyhjennettiin kyseinen huone, joka oli toiminut vanhempien makuuhuoneena.
Tavarat kannettiin osittain kellariin, osittain saunaan. Jokunen huonekalu
pääsi sentään ihan olohuoneeseenkin asti. Vanhempien vanhasta makuuhuoneesta
purettiin kiinteä komero pois, otettiin listat irti ja patterikin sai kyytiä.
Vanhemmat muuttivat nukkumaan remontin ajaksi olohuoneen vuodesohvalle.
Siinäkin tuli vähän tenkkapoo, kun vanhempien välinen rakkaus oli kasvanut
niin, ettei mahtunutkaan 120 cm:n vuodesohvaan…
Esikoisen
tuleva huone sai sitten uudet levyt seiniin, uudet maalit kattoon ja seiniin
sekä uudet lattialistat. Esikoinen sai ihan itse valita seinänsä värinkin.
Remonttimies kyllä ajatteli maalausta aloittaessaan, että pitäisikö vielä
sittenkin varmistaa, että maali on oikeaa… Ihan nätti tuli, vaaleanvihreä!
Isä ja
äiti tekivät ostosmatkan Ikeaan ja sieltä tuliaisina oli tyhjä lompakko ja
täysi autolastillinen uusia huonekaluja. Onneksi isä oli ottanut viikon loman,
että ehti koota kaikki huonekalut.
Nyt,
reilusti kuluneita viikkoja myöhemmin, esikoisella on upea, uusi huone. Äidin
ja isän makuuhuone on muuttanut esikoisen vanhaan kammariin ja saanut sentään
uuden kattolampun! Kuopuksenkin huoneen ilme muuttui, kun sinne laitettiin
veljen perintönä hänen vanha sänkynsä ja sohvansa. Takkahuonekin sai uuden
ilmeen, kun äidin työpiste muutti makuuhuoneesta sinne.
Mitä siis tapahtui?! Tehtiin pieni pintaremontti, että saatiin esikoiselle huone. No, sen seurauksena neljä huonetta muutti ilmettään, vanhoja huonekaluja vietiin uusien tieltä pois mökille talteen ja käyttöön, rahat ovat loppu ja isäntä lähti töihin lepäämään.
Suosittelen
kaikille pientä piristystä kaipaaville ihan vaan pientä pintaremonttia…
Tämä sama ilmiö toistuu ainakin meidän huushollissa myös pihalla. Kun ostat yhteen paikkaan vain muutaman paikkotaimen, niin jo kohta huomaa, että tuohon viereiseenkin multaan pitää saada jotain uutta väriä, muotoa tai korkeutta. Tai kun pari kesää sitten sain kaksi komeaa viljelylaatikkoa vihanneksille sun muille syötäville ja ihan piti olla riittävästi viljelyalaa. No, joka kevät viljelyalan tarve on kasvanut ja "hyötypihan" ilme on ihan ehdottomasti kaivannut jotain uutta. Niin tänäkin vuonna, joten työn alla on kolmen lavakaulusmaan värkkäys.
VastaaPoista