Sitä on
oppinut vuosien aikana kaikenlaisia niksejä. Paras opettaja on ollut äidinäiti.
Ajattelinpa tässä kerätä kokoon omat parhaat niksini, jotka ovat useimmiten
käytössä. Pirkka-lehti kerää parhaillaan parhaita niksejä 100-vuotiaan Suomen
kunniaksi. Jokainen voi lähettää omansa kisaan mukaan tai kommentoida tähän
alle!
Keittiössä
on käytössä kaksi ihan parasta niksiä, jotka olen ikinä kuullut. Monia niksejä
tulee ja menee, mutta nämä ovat pysyneet omassa käytössäni vuosia.
Aina,
kun leivon, kastelen uunipellin tai plootun, kuten meillä sanotaan. Kun märän
plootun päälle laittaa leivinpaperin, paperi pysyy paikallaan. Siihen on
kuulkaa helppo laittaa sämpylät tai pullat päälle, kun leivinpaperi ei karkaa.
Näppärää!
Jostain
syystä toisinaan käy niin, että joku ruoka tai puuro palaa kattilan pohjaan
kiinni. Paras konsti on silloin se, että lorauttaa vähän pyykinpesujauhetta
kattilaan, vettä päälle ja kiehumaan. Käsittämättömän hyvin lähtee karsta kuin
karsta kattilasta, kun tällä konstilla niitä pesee. Ja kattilat kiittävät! Ne
kiiltävät tämän käsittelyn jälkeen kuin uutena konsanaan. Vaikkei siis kattilan
pohjaan olisikaan palanut mitään kiinni, voi vanhat teräskattilat kiillottaa
aina silloin tällöin pesemällä ne pyykkipulverilla. Käsittääkseni jauhe on tässä
paras, en ole koskaan kokeillut nestemäisillä pyykinpesuaineilla vastaavaa.
Ruokasooda
ja etikka ovat joka kodin puhdistusaineista tarpeellisimmat! Niitä on käytössä
viikoittain. Pelkällä ruokasoodalla voi pestä kahvinkeittimen. Itse lorautan
ruokalusikallisen soodaa vesisäiliöön, vettä päälle ja kahvinkeitin porisemaan.
Ette usko, kuinka ruskeaa vettä sieltä tulee, vaikkei kahviporoja ole lainkaan.
Tämän kun toistaa viikoittain, pysyy kahvinkeitin puhtaana ja kahvi maistuu
kahvilta! Etikkaakin voi käyttää, mutta silloin kahvinkeitin pitää muistaa
huuhdella pelkällä vedellä yhteen, kahteen kertaan etikkapesun jälkeen. Muuten
voi olla kahvissa lievä sivumaku.
Etikka
on hyvä myös muissa erinäisissä asioissa, kuten pyykkikoneen pesemisessä,
pyykin huuhtelussa ja värien kirkastamisessa sekä esimerkiksi kakkakalsareiden
liottamisessa. Etikkaa pyykkikoneeseen ja kuuma valkopesuohjelma päälle, niin
ylimääräiset pulverijämät saavat kyytiä ja paha haju lähtee pyykkikoneesta.
Silti en jättäisi sitruunahappokäsittelyäkään tekemättä puolivuosittain.
Kakkakalsareita
saattaa lapsiperheessä jossain elämänvaiheessa tulla enemmän kuin äiti jaksaa
sietää. Itse pidin etikkavesiämpäriä kylpyhuoneessa. Reilu loraus etikkaa
ämpäriin, vettä päälle ja huuhdellut kakkakalsarit veteen likoamaan. Niitä voi
pitää siellä pitkäänkin. Kalsareista lähtee kakan haju, värit kirkastuvat ja pyykki
on puhdasta ja raikasta konepesun jälkeen.
Nyt on
muotia pyykkietikka, mutta ihan ruokakaupasta saatava tavallinen etikkakin käy
pyykin huuhtelemiseen. Etikan hajua ei pyykkeihin jää ja väritkin kirkastuvat
tässä käsittelyssä.
Keittiön
lavuaarin viemäriin kaadan viikoittain ruokalusikallisen ruokasoodaa ja perään
desilitran etikkaa. Voi sitä kuhinaa! Melkoinen kuhina ja pörinä käy viemärissä.
Annetaan aineiden vaikuttaa vähintään 20 minuuttia ja lasketaan päälle kuumaa
vettä. Tämä pitää viemärit avonaisina.
Hammastahna
on muuten hyvä puhdistamaan hopeaesineitä. Kummasti kirkastuu vaikka hopeinen
kaulaketju, kun sen hinkkaa hammastahnalla. Sen jälkeen korun voi vielä laittaa
ruokasoodalla höystettyyn, lämpimään veteen likoamaan. Puhdasta ja kirkasta
tulee ja edullisesti!
Sateisilla keleillä kengät saattavat kastua. Minä lykkään aina isoäidin opettamana
sanomalehtipaperia rutussa kengät täyteen. Sanomalehtipaperi imee kosteuden
itseensä. Papereita pitää vaan muistaa välillä vaihtaa, jos kengät ovat todella
märät. Tämä konsti on monesti auttanut saamaan aamulla lähtiessä kuivat kengät
jalkaan.
Olisihan
näitä konsteja vaikka ja kuinka! Toivon, että sinullakin olisi jakaa muutama
toimiva, hyvä vinkki arjen helpottamiseksi. Ei se niin ihmeellisiä vaadi,
kunhan kotona on ruokasoodaa ja etikkaa, pääsee jo pitkälle! Ja mikä mukavinta,
ei tarvitse ostaa kaikenlaisia aineita ja vempeleitä, kun vanhoilla konsteilla
pärjää! Älkää siis vain lopettako sanomalehtipaperin tekemistä! Nämä ovat
sellaisia konsteja, että jokaisesta kodista löytyy välineet näiden
toteuttamiseen.
Päivi
Akuutti ojelmassa neuvottiin etikaa käytettäväksi varpaan välien desifiointiin. Sitä konstia olen käyttänyt useamman vuoden.
VastaaPoistaTällä olen estänyt jalkasienen sekä jalkaruusun. Jalkaruusu on bakteerikantainen, tappava tauti. Verenmyrkytys on siinä suurena vaarana.
Marttaliitto suosittelee uunin pudistukseen Mäntysuopa liuosta, sen olen hyväksi todennut.