lauantai 22. huhtikuuta 2017

Kun ikäviin yllätyksiin varautuu jo ennakolta, säästyvät sairastunut ja läheiset monelta harmilta



 Saara Niskanen

Kun ikäviin yllätyksiin varautuu jo ennakolta, säästyvät sairastunut ja läheiset monelta harmilta

Aivoinfarkti tai muu äkillinen sairaus voi yllättää ihmisen missä iässä tahansa. Sairauskohtauksesta voi toipua ja pysyvänkin sairauden kanssa oppia elämään, mutta joskus esimerkiksi omien raha-asioiden hoito ei enää suju entiseen malliin.

Oman taloutensa voi turvata järjestämällä jo etukäteen, miten ja kuka tarvittaessa hoitaa raha-asiat.

Listasimme kahdeksan asiaa, jotka kannattaa käydä läpi kaiken varalta.

1. Järjestä tärkeät laskut suoramaksuun
Helpoin tapa varautua ennakolta on pistää toistuvat laskut kuten vastikkeet, sähkö- ja vakuutusmaksut suoramaksuun, jolloin ne menevät tililtä automaattisesti, kertoo aluejohtaja Jorma Pirinen Nordeasta.

– Jos ajaisin tänään autolla päin petäjää ja olisin sairaalassa, laskut menisivät silloin ajallaan tililtä. Tämä on minimitasoinen valmistautuminen, Pirinen sanoo.

Osuuspankin lakimiehen, varatuomari 
Kati Piilon mukaan verkkopankkia käyttävän kannattaa valita laskujen hoitoon e-lasku, joka on mahdollista veloittaa tililtä myös automaattisesti, jos niin haluaa. Maksuja voi silloin helpoiten seurata verkkopankista.

2. Valitse puolisoiden yhteistiliksi "tai-tili"
Jos käytössä on yhteinen tili puolison kanssa, tilin käyttömuodoksi kannattaa valita niin sanottu "tai-tili", joka onkin nykyisin yleisin, suosittelee Nordean Jorma Pirinen. "Tai-tiliä" voi käyttää toinen puoliso erikseenkin, kun taas "ja-tiliä" käytettäessä molempien puolisoiden tulee käyttää tiliä yhdessä.

– Jos toiselle sattuu jotakin, toinen voi kuitenkin hoitaa asioita yksinkin, Pirinen sanoo.

Yhteisen taloustilin lisäksi puolisoilla on Pirisen mukaan yleensä myös omia tilejä, joihin vain itsellä on pääsy.

3. Pidä käytössä myös oma tili
Osuuspankin Kati Piilon mukaan jokaisen kannattaa säilyttää itsellään oma henkilökohtainen tili, jonne palkka tai eläke maksetaan, vaikka mahdollisen puolison kanssa olisi käytössä myös yhteinen niin sanottu taloustili.

Jos käytössä on ainoastaan yhteistili, vaarana on, että esimerkiksi puolison kuollessa kuolleen puolison perilliset voivat estää tilin käytön elossa olevalta puolisolta, vaikka yhteinen tili olisikin niin sanottu "tai-tili".

– Puolisot voivat halutessaan antaa omiin tileihinsä toisilleen käyttöoikeudet, jos katsovat sen tarpeelliseksi, Piilo sanoo.

4. Hoida verkkopankin ja vakuutusten valtakirjat kuntoon
Jos mahdollisen puolison kanssa on yhteisiä vakuutuksia, kannattaa varmistaa, että molemmat voivat hoitaa kyseiseen vakuutukseen liittyviä asioita. Tämän voi usein järjestää esimerkiksi verkkopankissa tai muulla tavalla vakuutusyhtiön kanssa valtakirjoilla.

Jos esimerkiksi kotivakuutus tai autovakuutus on vain toisen nimissä ja kyseinen puoliso joutuu onnettomuuden vuosi sairaalahoitoon, asioiden hoito voi olla hidasta ilman valtakirjoja.

– Jos puoliso menettää sairauden tai onnettomuuden takia oikeustoimikelpoisuutensa eikä pysty näin ollen tekemään valtakirjaa, hänelle pitää hakea edunvalvoja. Se kestää yksi–kolme kuukautta, Nordean Pirinen sanoo.

Tietyissä tapauksissa lähiomainen voi hoitaa esimerkiksi laskujenmaksua väliaikaisesti niin sanotulla asianhoitovaltuutuksella.

– Meille on joskus sattunut tällaisia tapauksia, ettei henkilö ole äkillisen sairastumisensa takia voinut itse hoitaa asioitaan. Silloin on käytetty pankissa tervettä harkintaa ja annettu lähiomaisen maksaa konttorissa sairastuneen henkilökohtaisia laskuja sairastuneen tililtä, ettei asiakkaalle tule maksuhäiriöitä, Pirinen sanoo.

5. Tee edunvalvontavaltakirja kaiken varalta
Edunvalvontavaltakirja on sopimus, jolla voi varmistaa, kuka hoitaa omia taloudellisia asioita silloin, jos ei itse siihen enää pysty. Nordean Pirisen ja OP:n Piilon mukaan se on kaikkein kattavin ja siksi tärkein sopimus tulevaisuuteen varautumisen kannalta. Pankit suosittelevat sitä periaatteessa kaikille aikuisille.

Edunvalvontavaltakirja pitää tehdä etukäteen, koska lain mukaan tekijän pitää ymmärtää riittävällä tavalla valtakirjan merkitys. Siksi valtakirjan teko ei enää sairastuneena välttämättä onnistu, vaan edunvalvoja joudutaan määräämään oikeuden päätöksellä.

Valtakirja astuu voimaan vasta sitten, kun sitä lääkärin arvion mukaan tarvitaan ja kun valtuutettu sen maistraatissa vahvistaa.

Edunvalvontavaltakirjan voi tehdä itse, mutta apuna kannattaa käyttää asiantuntijaa, kuten juristia esimerkiksi omasta pankista tai oikeusavustajaa. Jos valtakirjassa on puutteita, se ei ole pätevä.

– Liian moni ei halua ajatella sitä vaihtoehtoa, että valtuutukselle tulee tarvetta, vaan ajattelee, ettei sen aika ole vielä, sanoo julkinen oikeusavustaja, asianajaja 
Klas Weckman Helsingin oikeusaputoimistosta.

Weckmanin mukaan edunvalvonnan tarve voi yllättää monesta syystä.

– Aivoinfarkti, hirvionnettomuus tai muu autokolari, muistisairaus, mikä tahansa syy, että menettää kykynsä tehdä päätöksiä, hän sanoo.

Weckman kertoo, että jos edunvalvontavaltuutuksen tekee etukäteen, myös valtuutettu pääsee helpommalla. Valtuutetun tarvitsee silloin tehdä vähemmän selvityksiä maistraatille kuin siinä tapauksessa, että käräjäoikeus joutuu määräämään edunvalvojan vasta siinä vaiheessa, kun sairastunut ihminen ei enää lääkärin mukaan pysty huolehtimaan asioistaan.

– Etukäteen tehdyllä valtakirjalla toimivan valtuutetun ei pääsäännön mukaan tarvitse tehdä mitään tilityksiä hänet valtuuttaneen henkilön elinaikana.

Edunvalvontavaltakirjamalleja löytyy esimerkiksi 
Muistiliiton verkkosivuilta.

Valtuutetuksi kannattaa valita luotettava henkilö.

– Valtuutettu voi saada todella suuret valtuudet, joilla hän voi tietyissä tilanteissa esimerkiksi myydä asunnon ja vaikuttaa sairaalahoitoon esimerkiksi sen suhteen, käytetäänkö kallista vai halpaa sairaalaa, sanoo Klas Weckman.

Valtakirjan voi laatia koskemaan joko kaikkia raha-asioita tai vain yksittäisiä asioita, esimerkiksi ainoastaan tietyn kiinteistön myymistä.

Valtakirjasta kannattaa antaa myös valtuutetulle oma kappale säilytettäväksi. Jos valtakirjan laatija tulee kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan, valtuutetun pitää käydä maistraatissa vahvistuttamassa valtakirja. Sitä varten tarvitaan lääkärintodistus valtuuttajan kunnosta.

Muistiliiton juridinen asiantuntija 
Anja Karvonen-Kälkäjä kertoo, että edunvalvontavaltakirjoja tekevät usein ihmiset 40 ikävuodesta ylöspäin, joskus nuoremmatkin. Hän sanoo, että valtakirjan teko ei vielä tarkoita, että antaisi heti kaiken oman päätösvaltansa pois.

– Valtakirjan teko ei tarkoita luovuttamista elämässä, vaan valtakirja tehdään elämää varten, Karvonen-Kälkäjä sanoo.

6. Ole huolellinen salasanojen kanssa
Erilaisia salasanoja ja tunnuslukuja tarvitaan nykyään todella monessa sähköisessä palvelussa, alkaen sähköpostitileistä ja sosiaalisen median profiileista. Esimerkiksi aivoinfarkti tai muu sairaus voi aiheuttaa sen, että salasanat unohtuvat mielestä, vaikka muuten toipuisikin.

Jos salasanoja kirjaa itselleen ylös, kannattaa muistaa, että tärkeitä tunnuslukuja kuten pankkikortin tunnuslukuja ei pidä kuljettaa mukana tai säilyttää samassa paikassa esimerkiksi pankkikortin kanssa.

Lisäksi Nordean Jorma Pirinen sanoo, että verkkopankkitunnukset ovat henkilökohtaisia, eikä niiden luovuttaminen toisen käyttöön ole pankin mukaan hyväksyttävää.

Myös OP:n Kati Piilo sanoo, että verkkopankkitunnuksia ei saa antaa toisen käyttöön missään oloissa, vaan tarvittaessa on käytettävä valtakirjaa tai muita keinoja.

7. Laadi hoitotahto Kanta-palveluun
Hoitotahdossa voi ilmaista omia toiveitaan sairauden varalta.

Muistiliiton Anja Karvonen-Kälkäjän mukaan toiveet voivat koskea esimerkiksi mahdollista hoitopaikkaa ja sitä, miten omia varoja voi käyttää omaan hoitoonsa. Myös yksityiskohtaisia toiveita voi esittää, esimerkiksi mitä musiikkia haluaisi kuunnella ja minkälaisia vaatteita käyttää.

Hoitotahdossa voi myös kertoa, kenelle hoitohenkilökunta saa luovuttaa tietoja.

Hoitotahdon voi esimerkiksi tallentaa Kansalliseen terveysarkistoon 
Kantaan. Vielä toistaiseksi hoitotahto on Kanta-palvelun mukaan syytä tulostaa myös paperille. Lisäksi voi tehdä hoitotahtokortin, jota voi kuljettaa mukana vaikka lompakossa ja josta ilmenee, että hoitotahto on tehty.

8. Kokoa tärkeät paperit talteen

Kaikki tärkeät paperit kannattaa koota yhteen kansioon, josta ne löytyvät helposti. Tarvittaessa voi käyttää säilytyspalveluja.

– Asunnon kauppakirjan, testamentin ja muiden tärkeiden papereiden säilyttäminen kotona on riskialtista esimerkiksi mahdollisen tulipalon vuoksi. Esimerkiksi arvopaperisäilytys voi olla kannattava vaihtoehto, sanoo Nordean Jorma Pirinen sanoo.

OP:n Kati Piilon mukaan tallelokerossa kannattaa säilyttää mahdollisten kauppakirjan ja testamentin lisäksi myös esimerkiksi osakekirjoja. Edunvalvontavaltakirjaakin voi säilyttää valtuutetun tallelokerossa – mutta ei valtuuttajan tallelokerossa, koska silloin sitä on tarvittaessa hankala saada käyttöön.

– Yhteenvetona varautumisen suhteen voi sanoa, että omien asioiden hoito kannattaa suunnitella yksilöllisesti ennakolta ammattilaisen kanssa, koska kaikki ihmiset ja perheet ovat erilaisia. Kannattaa kysyä esimerkiksi pankissa, miten juuri omassa taloudessa asiat olisi hyvä järjestää, Piilo sanoo.