keskiviikko 4. tammikuuta 2017

Vanhassa vara parempi...

…vaan passanneenko sitä tuollaista ilmaisua käyttääkään näin heti alkuvuodesta, kun juur ollaan saatu alkuun tämä sadas itsenäinen. Joka tapauksessa, kun se se minä, sain joltain tonttuilijalta joulukuoressa tällaisen
tiskitrasun, vai oliskohan se sieniliina vaiko sienipyyhe. Kas siinä pulma. Saattaapi olla vaikka siivouspyyhe. Biohajoava joka tapauksessa, enkä siksi raaskikaan ottaa sitä tiskiainehyötykäyttöön. En kyllä hylkääkään, sillä tuo sen toiselle puolelle painettu teksti alkoi kiinnostaa ja kuljettamaan miesmuistiani sinne vanhaan. Vertaamaan, että mahtoikohan se sittenkin olla parempi?

Esimerkiksi tuo keittiösanasto. Se on kyökkiruotsin peruja ajoilta, kun frouvilla oli erikseen taloudenhoitajat, sisäköt ja kyökkipiiat ja kun nuo frouvat puhuivat mielellään vain ruotsia, niin keskinäistä ymmärtämistä varten, varsinkin siellä ’kyökin puolella’, kehittyi erillinen sanasto – se ei ollut suomea, eikä kyllä ruotsiakaan, se kun rakentui ääntämysten ja kuullun perusteella. Eipähän syrjäkyliltä piikomaan tulleiden tyttöjen kieli helposti edes kääntynyt vieraskielisyyksien hienouksiin. Ei varsinkaan vaikeilta kuulostavissa sanoissa, joissa oli jos jonkinlaisia herrasväen kirjaimiakin – bokstaaveja – jollaisien olemassaolosta ei sen oman kotikylän väkikään ollut tietoisia… ennen kuin piikomassa ollut henkilö sinne palatessaan ne mukanaan toi, rahvasta sivistämään. Eikö vain liene noilta ajoilta peräisin sellaisetkin tarkennukset kuin, että kovalla peellä vaiko herrasbeellä?

Päätin kokeilla mitä noista sanoista irtoaisi joko tietoisesti taikka valistuneen arvauksen ohjailemana itseltäni. Kai sitä on kasvanut aikakaudella, jolloin tuonkaltaista sanastoa maaseudullakin viljeltiin – ehkäpä jonkun piikojana olleen palatessaan mukanaan tuomina peruina – kun ei kylällä ollut kuin yksi kartano (hovi sillä suunnalla), jossa ”piiatkin” olivat ammattilaisia – koulutettu karjakko, keittäjä ja lastenhoitaja. Ihmeekseni ainoastaan pari sanaa jäi ilman selkeytynyttä käsitettään: mitä tarkoittanee ”okkena” ja ”repetta”. Pieninä kysymysmerkkeinä kirjasin myös ”pualamasyltin” puolukkasurvokseksi sekä ”sisterin” siskoksi. Mitäs mieltä Sinä olet? Noista ja koko litaniasta? Tuntuivatko Sinusta jotkut luontevasti tutuilta tai ruotsinkielen taitosi kautta lainasanaksi sieltä ohjautuneilta.

Jokin aika sitten julkaistussa Salon murresanakirjassa oli suhteutettunakin tuntuvasti enemmän sanoja, joihin en edes osannut aavistella oikeaa merkitystään. Murteet ovat sellaisia, monimerkityksellisiäkin, mutta – vaikkei nyt ihan kaikessa vanhassa olisikaan vara parempi – niin kyllä tämä äidinkielemme kaikkine murrevivahteineen on (mielestäni) kaikessa niin selkeästi kuvailevaa, ettei sitä pitäisi vapaaehtoisesti vaihtaa. Ei tietotekniikan tuomiin lyhenteisiin eikä yleismaailmallisuuden leimaa hakevaan englantiin. Täällä me jokainen ymmärrämme toisiamme – suomeksi! 
”…olkaamme siis suomalaisia”, kuten joku siellä vanhassa viisaudessaan on asian ilmaisi! Ainakin kotimaisen keittiön antia nimitellessämme – nakit ja muusi ei taatusti häviä vähääkään ranskalaisen keittiön saucisses et pommes de terre en puréelle; paitsi ehkä hinnassa! Ruotsalaisten korv och potatismos’en ymmärrämme ehkä helpommin!

Ja nyt olisi niille kommenteille tarvetta! Ellei muuten, niin saadaksenne minut ymmärtämään nuo epäselväksi jääneiden sanojen merkitykset. Olisi tietenkin myös mielenkiintoista kuulla useammaltakin ihmiseltä, kuinka monta noista sanoista jäi vaille sitä parempaa varaa – suomentumattomana. Mukavaahan olisi tietää sekin, ettei aivan kaikki ennen ollut ole tyystin jäänyt käyttökelvottomaksi – voisihan sitä joskus kysellä torilla vaikka ”pöklinkiä” ostaakseen!
                                           


















8 kommenttia:

  1. Näin minä ne tulkitsin:

    kyäkki = keittiö
    siffeli = rikkalapio
    färssi = lihamureke
    kastrulli = kattila, kasari
    pöönä = jauhettu kahvi
    tassi = teevati
    tilprinkari = pöytäkannu
    okkena = (?)
    planninki = viinan laimennus
    pualamasyltti = puolukkasurvos (?)
    sipula = sipuli
    kaffepaussi = kahvitauko
    faarelma = vadelma (vaarain)
    salkkari = suolasirotin
    kaffeli = haarukka
    pootoora = santsikuppi
    repetta = (?)
    veitti = veitsi
    sokuri = sokeri
    plätti = lettu, räiskäle
    talrikki = teevati
    förkkeli = suojaesiliina
    juurikasloora = lanttulaatikko
    tuuki = pöytäliina
    prikka = tarjotin
    paakkelssi = leivos
    tassi = teevati
    muuruutti = porkkana
    sallatti = rosolli
    marossi = jäätelö
    kreta = kerma
    kryyti = vihannes/maustekasvi (ryytimaa)
    pöönä = kahvinporot
    tiskitrasu = tiskausriepu
    plummona = kukkanen
    tooppi = tuoppi
    sisteri = sisko (?)
    pöklinki = savusilakka
    syltty = aladobi
    fiilipunkka = astia maidon viiliyttämiseen
    fleetta = pullapitko / pullaletti
    puljonki = lihaliemi
    muussi = muhennos

    VastaaPoista
  2. Okkena ja repetta ovat molemmat syötäviä tuotteita. Ensimmäinen on hedelmä ja toinen juures. En paljasta enempää, jos vaikka joku tietäisi, mitä ne ovat. Sisterin veikkaan olevan jotain muuta kuin sisko, kun muut sanat liittyvät kodinhoitoon tai ruokaan.

    VastaaPoista
  3. Eija-Riitta16:53

    Repetta on mysteeri minullekin, mutta okkena on monen puutarhan syksyisen sadon ihana, usein punaposkinen, herkku. Tässä veikkaan sisterin tarkoittavan hellan yhteydessä olevaa vesisäiliötä. Muistan lapsena kuulleeni sanottavan mm. "Ota siält sisterist lämmint vettä"

    VastaaPoista
  4. Eija-Riitta17:06

    Jäin vielä lukemaan tuota Timon listaa ja juu pualamasyltti on puolukkasurvosta, mutta onko plummona kukkanen vai luumu?

    VastaaPoista
  5. Hyvä alku - kiitos - mutta lisää kaivattais; kyllä teillä on takuulla minua enempi tietoa. Kun jo aika paljon tiesin minäkin, mielestäni! Nyt taitaa olla enää tuo repetta lähes vieras käsite (mistä lienee poika googlettanut; ei suostunut kertomaan. Vielä!)

    Ja voihan tänne lisäilläkin sellaisia omasta ympäristöstään mieleen jääneitä kyökkikäsitteitä!

    VastaaPoista
  6. joitakin tiesin, joitakin olen kuullut lopputulos ei kuitenkaan ollut kovin kiitettävä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ...mutta 'kiitettävä' on rohkeutesi kommentoida. - Ajatuksien vuorovaikutus kun olisi tällaisten blogikirjoitusten yksi lähtökohta, eikä se toimi, ellette te tule kommentteinenne vastaan! Toivottavasti alamme saada näitä kannanottoja enenevässä määrin... enenevältä määrältä lukijakuntaa!

      Poista
  7. kYLLÄ SUURIN OSA OLI MINULLE "HEBREAA" JOTA EN YMMÄRRÄ VÄHÄÄKÄÄN.
    MIELEENI TULI JUTTU FROUVAN JA PALVELIJA LIKAN KESKUSTELU.
    FROUVVA: OSAAKOS MIINA KIELIÄ?
    MIINA: VOI, VOI HYVÄ FROUVA! SENTAKIA MINÄ SAIN LOPPUTILIN EDELLISESTÄ PAIKASTA.
    MINA OLI MENNYT KIELIMÄÄN HERRAN SUHTEISTA SISÄKKÖÖN. OPETUS EI PIDÄ KIELIÄ TYÖNANTAJASTA. VARSINKAAN HERRAN TEKEMISISSTÄ.

    VastaaPoista